Lapsen itseohjautuvuudesta - Hän menee sinne, minne tahtoo!
Oon viime aikoina miettinyt lasten itseohjautumista. Tiedättehän sen sanan, mikä esiintyy monen ajatuksissa oli sitten toteuttamassa uutta OPS:ia (opetussuunnitelmaa) tai oman lapsensa kasvatusta. Jos puhutaan alakouluikäisistä, niin tietyissä asioissa lapsen itseohjautuvuus on ihan lasten kengissä. Yksi esimerkki lienee kännykkä. Varsinkin jos puhutaan älypuhelimesta. Joo, kaikenlaisia sovelluksia ja rajoittimiakin on, joiden avulla lapsi ei päädy vielä pornosivuille tms. Koska kyse on lapsesta, vaakakupissa pitäisi aina painaa enemmän oman lapsen paras kuin muiden lasten tuomat paineet (kaikilla muillakin on jo sellainen). Tänä syksynä tein erään havainnon monest mennessäni ekaluokkalaista lastani vastaan koulupäivän jälkeen. Matkalla tuli vastaan monia lapsia, jotka tuijotti kämmeneensä kuin mitkäkin zombiet. Noh, samaa näkee aikuisistakin. Tästä toki sanoin heille, että "muista katsoa eteen koulutiellä, ettet törmää." Kylä todellakin kasvattaa. Ja saa ka