Rakkaus riisuu aikuisuudesta

-
Koska runo ja sävel sohaisevat toisinaan paremmin vanhemmuuden ytimeen, niin...
---
Rakkaus kulkee rappusissa kohti
Pikkutraktoreita mukanaan
Pienet jalat haparoiden pohtii
Askeltaan

Ovi auki ulos rakkaus juoksee
Muovikuormureita käsissään
Hiekkalaatikolle huutaa luokseen
Leikkimään

Luulen, elämä on näissä hetkissä,
kun rakkaus riisuu aikuisuuden
onni piilopaikan etsi mutta
löydän sen

Luulen, elämä on näissä retkissä,
Kun rakkaus hiekkalaatikolle vie
Onni on kuin koti sydämestä
Löytyy tie

Hiekka lipuu varpaitteni lomaan
Rakkaus nauraa tiputellen lisää
Rakkaus muistamaan saa joskus omaa,
Omaa isää

Juostiin hippasilla verannalta
takapihalle mahtui avaruus
jokainen leikki ikivanha
on aina uus

Luulen, elämä on...  


KUUNTELE sävelten kera




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Arki-iltojen kyyditysrumbat iltapäiväkerhojen laskevan suosion pelastajaksi?

-
Kuva
Esikoiseni on ensimmäisellä luokalla. Hän ei ole ollut iltapäiväkerhossa. Vielä viime syksynä hän tosin jäi joka päivä koulun jälkeen pelaamaan jalkapalloa iltapäiväkerhossa olleiden ekaluokkalaisten poikien kanssa tunnista puoleentoista tuntiin. Pelit loppuivat sitten, kun iltapäiväkerholaiset menivät välipalalle. Olin ollut jo siinä vaiheessa odottamassa lastevaunujen kanssa koulun kentän laidalla alle 2-vuotiaan nukkuessa vielä päiväuniaan. Ja sen aikaa kun pojat pelasivat vielä "vöödiä" (eli world cup, jossa maalin tehnyt pääsee vaihtoon tai maalivahdiksi), alle 5-vuotias poikani teki pituushyppypaikasta hiekkalaatikon. Pikkuautot saivat arvoisensa temmellyskentän. Asiaan. Nyt ekaluokkalaisilta on kyselty halukkuutta jatkaa IP-kerhoa vielä toisella luokalla. Aika monessa koulussa kerholaisten määrä tippuu toiselle luokalle tultaessa. Miksi? Iltapäiväkerhohan olisi monelle lapsen vanhemmalle voitto. Oma lapsi leikkii kavereiden kanssa ohjatusti, tekee läksyt ja syö vie
Lue lisää

Viimeinen kerta ruotsinlaivalla

-
Kuva
Viereisessä aamubuffetpöydässä pieni lapsi ISTUU ja syö puuroaan. Toisessa pöydässä olen minä ja mietin, eikö tämä laiva voisi olla jo perillä.... Syysloma aiheuttaa monessa perheessä päänvaivaa. Työssäkäyvien vanhempien täytyy miettiä, minne laittaa koulusta vapaaviikon tai vapaat päivät saaneet lapset. Siksi on siunaus, mikäli on mummola tai sedät ja tädit käytettävissä. Tai ehkä juuri silloin joku vanhempi pystyy tekemään etäpäivän, jolloin toki työtehokkuuden mittarin voinee laittaa ylähyllylle. Me edustamme perhettä, jossa molemmat vanhemmat viettävät syyslomaa. Tartunpa ensiksi tuohon termiin "loma". Jokainen hyvät  mammaloma -toivotukset   saanut tietää, että loma päättyi ja nyt se työ vasta alkaa. Mutta ehkä kuitenkin elämän tärkein työ, jossa optioita tiputtelee pikkuinen omalla hurmaavuudellaan tai pikku-diktaattorimaisilla elkeillään.  Kun olen itse jäänyt isävapaille tai vanhempainvapaille, työt ovat aina alkaneet. Siis siinä vaiheessa varsinkin, kun on kolme
Lue lisää

Ja niin päättyy 2 vuoden koti-isyys

-
Kuva
"Nauti, kun se aika menee niin nopeasti ohitse."  Tuo kommentti on tähän asti, edelleen, ärsyttänyt. Se ikään kuin sivuuttaa kaiken sen hulabaloon, tottelemattomuuden, näsäviisastelun, huonot unet, hermojen kiristelyn innovatiivisilla tavoilla (ei haettu tukea kuitenkaan Business Finlandilta), kakkavahinkojen putsailujen, jatkuvan kahden ruoan tekemisen päivässä.  Lähdin liikkeelle aralla mielellä. Tiesin, että minussa asuu peto. Mutta se on kuin Hobitista tuttu Smaug, joka nukkuu lohikäärmeen unta vaikka tuhat vuotta, kunnes joku tulee sitä ärsyttämään tarpeeksi. Ja kyllä, minua on ärsytetty. Oh yes, I've been irritated. Kiteytettynä voisin kuitenkin sanoa, että rakastan lapsiani, löysin itsestäni vieläkin uhmaikäisemmän lapsen, mutta pyrin palauttamaan joka päivä yhteyden lapsiini. Oli syy minussa tai heissä, yhteys välillä pätki, mutta tässä perheessä pyydetään ja annetaan anteeksi JA pyritään muuttamaan toimintaa. Halpaa armoa tai anteeksiantoa ei ole olemass
Lue lisää