Ne unet.. Ne unet..

Sieltä se prinsessa kävelee kakkaa käsissään ja hihassaan ja syypää laulaa vessassa..

Kuten otsikostakin voi päätellä, niin yö on lähtökohta päivään. Varjo on lähtökohta valon kohtaamiseen. Näin se menikin eilen, että kohtasin muutaman katkonaisen yön jälkeen varjon minussa. Tai sanotaanko, lapseni kohtasivat. Ei siinä mennyt kauaa "kuherruskuukautta" tämän koti-isyyden teemoissa. Ennen kesää olin tullut tutuksi tämän olennaisimman länsimaisen elintapasairauden kanssa. Joko liian lyhyet unet tai liian katkonaiset. Minun kohdallani puhutaan molemmista. Ja kynttilän molemmista päistä. Minun pääni lähinnä vain savusi. Tuli roihusi kunnolla kunnes kesälomat myöhäisimpine herätyksineen koitti. Samalla linjalla jatkettiin, kun vaimo lähti töihin. Mutta tiedätkö mitä, kun pitkät unet ovat pelkästään niitä katkonaisia. Joku näkee painajaisia, toinen käy kusella, yksi herää ja haluaa viereen, niin yön aikana tulee helposti puolentusinaa (ellei enemmänkin) heräämisiä.

Eilen...

Sieltä se prinsessa kävelee kakkaa käsissään ja hihassaan ja syypää laulaa vessassa. Menen vessaan, josta hetki aiemmin tiskikonetta tyhjätessäni kuului veden lorinaa. Keskimmäinen lapsista on ottanut vanhemmistaan mallia ja tyhjännyt potasta kakan vessanpönttöön sillä seurauksella, että hänen roiskuttaessa vedellä pottaa oli osa kakkaisesta vedestä mennyt vääriin paikkoihin. Nyt muistan ainakin eilen pesseeni seinät, lattian, peilin, käsienpesualtaan ja vessanpöntön. Sen lisäksi pesin syypään ja prinsessan ja kulutin koko operaatioon aikaa noin tunnin.


Tämä oli pelkkä raportti. Entä ne tunteet? Noh, kuten mainitsin, niin yö on lähtökohta päivään ja sen haasteisiin. Jos olisin ollut hyvin nukkunut aikuinen, olisin kehunut ensiksi poikaa oivallisuudesta ja siitä, että hän yrittää korjata jälkensä (joita en ehtinyt itse heti hoitaa). Sitten vain hoidan jälkipyykin. Huonosti nukkunut aikuinen on kuitenkin kuin lapsi, jolla on känkkäränkkä. Olipa pikkuisen ylimitoitettu reaktio pojalle. En yleensä kiroile, mutta.. En yleensä huuda, mutta.. En yleensä syyllistä, mutta.. Illalla muistin luterilaisuuteni ja sen, että pahat tekonsa on hyvä nähdä ja katua niitä sekä sitten pyytää anteeksi.

Loppu hyvin kaikki hyvin. Tein vaihtokaupat lasten kanssa majoituksen suhteen. Lapset pelasivat uni-tetristä vaimon kanssa ja minä valloitin lastenhuoneen lattian. Nukuin yhteen putkeen kello viiteen asti. Sitten vähän koiran unella jatkettiin, mutta tämä oli hyvä. Tänään oli parempi päivä. Jaksoi paremmin ihastella näitä aarteita ja leikkiä pienten lelujen ja pienten lasten kanssa.